Rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto SaferGlobe Finland
Tiedote 15.12.2011
KRANAATINHEITINKAUPAN VIENTILUPA OSOITTAA VAKAVIA PUUTTEITA SUOMEN ASEVIENTIPOLITIIKASSA
Suomen hallitus myönsi tänään Patrialle luvan viedä 36 Nemo-kranaatinheitintä Saudi-Arabiaan. Kranaatinheitinkauppa toteutetaan osana Yhdysvaltain hallituksen FMS-asekauppaohjelmaa (Foreign Military Sales). Kaupan myötä yhdestä maailman vähiten demokraattisesta valtiosta tulee Suomen suurimpia asevientimaita tällä vuosituhannella.
SaferGlobe Finland sai kaupan lopullisen määrämaan selville ”Nemoa etsimässä”-nimellä kulkeneessa tutkivan journalismin projektissaan. Toukokuussa 2011 julkaistusta artikkelista uutisoi ensimmäisenä mediana KU Viikkolehti. Kyseistä asekauppaa on kritisoitu sen jälkeen useissa eri medioissa.
Hallitusohjelmassa Suomi korostaa EU:n Sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien sääntöjen yhteistä kantaa (2008/944/YUTP). SaferGlobe Finlandin asevientitutkijan Jarmo Pykälän mielestä on hyvin todennäköistä, että sitä ei ole noudatettu vientilupaa myönnettäessä. Toinen vaihtoehto on, että yhteistä kantaa on pyritty noudattamaan, mutta että käytetyt arviointikriteerit eivät toimi riittävän hyvin.
- Ainoa keino arvioida onko yhteistä kantaa noudatettu on, että vientilupaviranomainen julkistaa yhteisen kannan edellyttämän arvioinnin.
Hän muistuttaa tapauksen osoittavan Suomen asevientilupajärjestelmässä vakavia puutteita, jotka jättävät päättäjille heikot toimintamahdollisuudet.
- Ensin annetaan salainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ennakkolausunto, sitten tehdään viralliset kaupat ja vuosi sen jälkeen haetaan hallitukselta kaupalle poliittista hyväksyntää vientiluvan muodossa. Siinä vaiheessa on enää hankala sanoa kaupalle ei. Tällaisenaan prosessi asettaa kaikki suomalaiset osapuolet, aseviejäyrityksen, vientilupaviranomaiset eli puolustus- ja ulkoministeriön sekä valtioneuvoston hankalaan asemaan.
Yhteisessä kannassa on kahdeksan kriteeriä, jotka tulee ottaa huomioon vientilupa päätöstä tehtäessä. Pykälä toteaa vientilupapäätöksen voivan olla kielteinen pelkästään jo yhden kriteerin perusteella .
- Saudi-Arabia on useilla kriteereillä mitattuna hälyttävässä tilanteessa. On surullista ja suomalaisen ulkopolitiikan kannalta ongelmallista, jos puutteet aseiden vientilupaprosessissa lyövät korville pitkän tähtäimen ulkopoliittisia tavoitteita kuten demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamista ja tulos on se, että suomalaisia aseita päätyy potentiaalisille konfliktialueille.
Yhteinen kanta sitoo juridisesti kaikkia EU:n jäsenmaita. Esimerkiksi Belgiassa on nostettu yhtä myönnettyä vientilupaa vastaan kanne ja jätetty tuomioistuimen tehtäväksi määritellä missä yhteisen kannan asettamat rajat kulkevat.
- Kyllä Suomen ja muiden EU-maiden on kyettävä noudattamaan itse laatimiaan sääntöjä, Pykälä muistuttaa.
FAKTA: EU:n yhteisen kannan kriteerit
1 Jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden ja sitoumusten noudattaminen, erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston tai EU:n määräämien pakotteiden, asesulkua ja muita asioita koskevien sopimusten sekä muiden kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen.
2 Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen lopullisessa määrämaassa.
3 Lopullisen määrämaan sisäinen tilanne vallitsevien jännitteiden tai aseellisten konfliktien osalta. Jäsenvaltioiden on evättävä lupa sotilasteknologian tai puolustustarvikkeiden vienniltä, joka aiheuttaisi tai pitkittäisi aseellisia konflikteja tai kärjistäisi jännitteitä tai konflikteja lopullisessa määrämaassa.
4 Alueellisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden suojelu. Jäsenvaltioiden on evättävä maastavientilupa, jos on olemassa selkeä vaara, että ilmoitettu vastaanottaja käyttäisi vietävää sotilasteknologiaa tai vietäviä puolustustarvikkeita hyökkäykselliseen toimintaan toista maata vastaan tai tehostaakseen voimatoimin aluevaatimusta.
5 Jäsenvaltioiden ja niiden alueiden, joiden ulkosuhteista jäsenvaltio vastaa, sekä ystävällismielisten ja liittolaisvaltioiden kansallinen turvallisuus.
6 Ostajamaan asenne kansainväliseen yhteisöön erityisesti sen osalta, mikä koskee sen suhtautumista terrorismiin, sen liittolaisuuksien luonnetta ja kansainvälisen oikeuden noudattamista.
7 Vaara, että sotilasteknologia tai puolustustarvikkeet päätyvät muualle ostajamaassa tai jälleenviedään epätoivottavin ehdoin.
8 Sotilasteknologian tai puolustustarvikkeiden viennin yhteensopivuus vastaanottajamaan teknisen ja taloudellisen valmiuden kanssa ottaen huomioon, että valtioiden olisi täytettävä oikeutetut puolustus- ja turvallisuustarpeensa mahdollisimman vähäisin aseistukseen suunnatuin inhimillisin ja taloudellisin voimavaroin.
Samasta aiheesta aiemmin julkaistut artikkelit:
Hallitus päättää kranaatinheitinten myynnistä Saudi-Arabiaan - "Kyse on poliittisesta päätöksestä", ulkomainen asevientitutkija muistuttaa (30.11.2011)
Euroopan asevienti Saudi-Arabiaan vastatuulessa - Ulkoministeriö aikoo arvioida Patrian kranaatinheitinkaupan mahdollisen asevientilupahakemuksen kokonaisvaltaisesti (8.8.2011)
Viranomaiset vaikenevat Patrian kaupasta (23.5.2011)
Patria valmistelee kranaatinheitinkauppaa Saudi-Arabiaan - Maailman yhdestä vähiten
demokraattisesta maasta on tulossa Suomen suurimpia asevientimaita (Tutkiva juttu 13.5.2011)
Peace and Security Research Network SaferGlobe Finland
Release 15.12.2011
MORTAR EXPORT LICENCE HIGHLIGHT SHORTCOMINGS IN FINLAND'S ARMS EXPORT POLICY
The Finnish government granted Patria Weapons Systems, a predominantly state-owned defence products company, permission to export 36 NEMO 120-mm advanced mortar systems to Saudi Arabia. The sale is part of the U.S. government’s Foreign Military Sales (FMS) program and will make one of the world’s least democratic countries one of Finland’s largest military export partners in this millennium.
SaferGlobe Finland revealed the final recipient of the mortar systems through their investigative journalism project, ‘Finding Nemo’. The results , published in May 2011, were first reported in the weekly newspaper Kansan Uutiset. The planned sale subsequently received considerable media coverage and criticism.
The Finnish government has emphasized the importance of consistently following the EU’s Common Position (2008/944/CFSP) regulating the EU member countries' exports of military technology and equipment. SaferGlobe Finland’s Arms Exports Researcher Jarmo Pykälä considers it likely that granting the export licence is not in line with the EU Common Position. It is also possible that decision makers may have made an effort to follow the Common Position, but the indicators used may have had deficiencies.
- The only way to assess whether the Common Position has been adhered to is for the government ministries, who grant the licence, to make public their assessment on which the licensing decision was based.
The Common Position lists eight criteria that ought to be considered before granting an export licence. Pykälä points out that a single criterion is a sufficient cause for a negative decision.
-Saudi Arabia is a problematic end-user according to several criteria. It is sad, not to mention problematic from a foreign policy point of view, if failures in the arms export process run counter to long-term foreign policy goals, such as promoting democracy and human rights, and Finnish weapons end up in potential conflict zones.
The Common Position is binding on all EU states.
- Finland and other EU states should adhere to the rules they have mutually agreed upon, Pykälä reminds us.
Pykälä says that this case illustrates serious deficiencies in arms export practices, which leave the actual decision makers with little room to maneuver.
- In the export licence procedure, the first step is the classified prior advice, issued by the Ministry for Foreign Affairs of Finland, regarding the foreign and security policy aspects in relation to the arms deal. After this step, the deal is officially closed and only then, as in the case at hand, a year later, the government is asked for a formal and final export permit. At that point it is hard for anyone to say no to the deal. This process puts all the Finnish stakeholders into an awkward position: the defence products company, the authorities in charge of licensing (the defence and foreign ministries) and the government.
The government voted 12-4 in favour of granting the export license. This is the first time the government has acted in contradiction to a statement prepared by the Ministry for Foreign Affairs regarding arms export. Erkki Tuomioja, the Minister for Foreign Affairs, writes in his blog: “I familiarized myself with the issue while preparing the statement, which found that exporting [the mortars] is in contradiction to foreign and defence policy.” He goes on to note that the Saudi Arabian armed forces have taken part in quelling pro-democracy demonstrations in Bahrain and have used deadly force against protesters in Saudi Arabia itself. Minister Tuomioja argues: “In a situation like this, it is likely that sooner or later we will have to answer some very uncomfortable questions about how it is possible that Finnish weapons have been used against people demanding democracy and human rights.”
Related articles:
Finnish Arms Company Solds Mortar Systems to Saudi Arabia. Investigative Story, 13th May 2011.