Konflikteista raportoiva journalismi
Uutiset muokkaavat käsityksiämme maailmasta. Konflikteista ja sodasta raportoidaan lehdistössä, televisiossa, radiossa ja internetissä päivittäin. Se miksi ja miten kustakin aiheesta kirjoitetaan ja puhutaan, riippuu usein tiedontuottajan mielenkiinnosta, toisinaan myös maailmankatsomuksellisista ja poliittisista näkemyksistä. Tutkimusten mukaan merkittävää on, että uutisoinnissa väkivallalla on korostunut rooli. Konflikteista raportoivassa journalismissa sen sijaan taustoitetaan konfliktien syitä, tarkastellaan konfliktin osapuolia tasapuolisesti ja tuodaan esille esimerkkejä onnistuneista rauhaan tähdänneistä ruohonjuuritason toimista. SaferGlobe Finlandin tavoitteena on kehittää konflikteista raportoivaa journalismia Suomessa.
Horisontin takana
On kolumnisarja, jossa asiantuntijat ja päättäjät katsovat tulevaisuuteen etsien uusia ajatuksia paremman tulevaisuuden puolesta. Lue kirjoituksia.
Mitä konflikteista raportoiva journalismi on?
Rauhanjournalismin käsitteen luonut Johan Galtung on määritellyt sen seuraavasti: ”sen lisäksi, että kysytään tavanomaiset kysymykset ”kuinka monta kuoli tänään” ja ”kuka on voittamassa” on kysyttävä kaksi lisäkysymystä: ”mistä tässä konfliktissa on oikein kyse” ja ”mitkä ovat mahdollisia ratkaisuja”.
Rauhanjournalismi korostaa ettei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa vaihtoehtoa niin kuin usein esitetään, vaan se pyrkii tarkastelee kriittisesti erilaisia näkökulmia. Jake Lynchin mukaan rauhanjournalismin ominaispiirteitä ovat:
- tutkitaan konfliktin taustat ja kontekstit sekä esitetään sen perimmäiset syyt ja vaihtoehdot
- annetaan kaikkien osapuolien kaikilla tasoilla (ei vain kahden osapuolen poliittisten johtajien) kertoa oma näkemyksensä
- tarjotaan luovia ajatuksia konfliktien ratkaisuun, kehitykseen, rauhanrakentamiseen ja rauhanturvaamiseen
- paljastetaan valheet, peittely yritykset ja syylliset kaikista osapuolista sekä ne, jotka rikkovat kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja tuottavat kärsimyksiä
- kiinnitetään huomiota rauhaa tukeviin uutisiin (peace stories) ja sodan jälkeiseen kehitykseen.
Konflikteista raportoivan journalismin perusajatuksena on, että rauha ei synny itsestään eikä sitä ylläpidetä automaattisesti vaan, että sitä on edistettävä tuottamalla rauhaa rakentavaa tietoa. On muistettava, että kaikille konfliktin osapuolille media on myös informaatiosodankäynnin väline. Sen avulla pyritään rakentamaan vastapuolesta vihollinen, oikeuttamaan omat teot sekä levittämään väärä tietoa eli propagandaa. Konfliktialueella olevien siviilien kannalta tarkat ja oikeat tiedot aseellisten taistelujen sijainnista ja etenemisestä auttavat heitä päättämään mistä paeta ja minne sekä missä on avustusleirejä. Lähes aina aseelliseen väkivaltaan tarttuu vain pieni osa väestöstä. Kertomatta jäävät positiiviset rauhaan tähtäävät teot.
Lue lisää
Global standard for peace journalism (Jake Lynch, University of Sydney)
Solutions-oriented peace journalism (Johan Galtung, TRANSCEND University)
Vesa, U. Kuinka monta sotaa, kuinka monta kuollutta, kuinka monta rauhaa? Kosmopolis1/2008, 66-73.
Lynch, J. (2008) Debates in Peace Journalism. Sydney University Press & TUP-Transcend University Press.
Galtung, J.; McGoldrick, A. & Lynch, J. (2006) Reporting Conflict: An Introduction to Peace Journalism.
McGoldrick, A. & Lynch, J. (2005) Peace Journalism. Hawthorn Press.