SaferGlobe Finland: Horisontin takana
KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ EUROOPPALAISTA TURVALLISUUSARKKITEHTUURIA
Igor Ivanov, Wolfgang Ischinger, Sam Nunn (8.7.2010)
Kaksi vuosikymmentä sitten Berliinin muurin kaatuminen latasi ilmaan suuret odotukset siitä, että kylmän sodan jakolinjat katoaisivat. Tapahtuman piti tuoda mukanaan uusi rauhan ja turvallisuuden aikakausi. Pohjana sille oli Eurooppa, jota Mihail Gorbatšov kutsui ”yhteiseksi kodiksi” ja George H.W. Bush luonnehti ”kokonaiseksi ja vapaaksi”.
Tämä hetki ei koskaan saapunut, mutta toisaalta toiveikas odotuskaan ei ole loppunut. Allekirjoittaneet antoivat joulukuussa 2009 lähtölaukauksen uudelle kansainväliselle työryhmälle, joka alkoi rakentaa tälle vuosisadalle kaikki euroatlanttiset maat kattavan turvallisuusjärjestelmän aatteellista pohjaa. Nimellä EASI (Euro-Atlantic Security Initiative) kulkevan aloitteen on pannut liikkeelle turvallisuuskysymysten parissa työskentelevä Carnegie Endowment -säätiö.
Vieläkin ihmeelliseltä tuntuvat vuoden 1989 tapahtumat muistuttavat meitä siitä, miten paljon meillä vieläkin on tehtävänä. On hyvin tärkeää tuoda tuoretta ajattelua ydinkysymyksiin. Mitä Euroopan turvallisuus tarkoittaa tänä päivänä? Mitkä ovat sen avainhaasteet? Miten olemassa olevat rakenteet, periaatteet ja instituutiot voidaan sovittaa uusiin haasteisiin? Miten niitä voidaan vahvistaa kohtaamaan nämä haasteet? Mitä on lisättävä tai muutettava? Näiden kysymysten keskipisteessä ovat kaikkia euroatlanttisia maita koskevat yhteiset uhkakuvat. Niitä ovat joukkotuhoaseiden leviäminen, mantereen ratkaisemattomien konfliktien aiheuttama epävakaus, terrorismin uhka, ilmastonmuutoksen aiheuttama epävarmuus sekä energian saatavuuteen liittyvät jännitteet.
Euroopassa on useita ratkaisemattomia turvallisuuskysymyksiä, joita viimeisen kahden vuoden tapahtumat ovat kärjistäneet. Ne jättävät tärkeitä osia Euroopasta turvattomiksi ja mahdollistavat uusien ongelmien syntymisen. Samalla ne estävät tämän hetkisten ongelmien ratkaisemisen. Nämä ongelmat eivät ole huomiselle jätettäviä asioita. Ilman asioihin puuttumista ne käytännössä varmistavat, että Venäjän ja Lännen välillä oleva jännite säilyy ja on vaarassa pahentua.
Ydinasevalvonnalla tai niiden lopullisella hävittämisellä on heikot onnistumisen mahdollisuudet, mikäli joko Venäjä tai Naton avainjäsenet ovat hermostuneita Euroopan turvallisuusjärjestelyiden vuoksi. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on hidasta, jos ratkaisun kannalta kaikkein tärkeimmät maat eivät ole laajapohjaisesti keskenään yhteistyössä. Yhteistyö maailman konfliktipesäkkeissä toimimiselle on heikolla pohjalla, jos ei kyetä toimimaan yhteistyössä Euroopan omien ongelmapesäkkeiden taltuttamisessa. Lista on loputon.
EASI-työryhmä toivoo löytävänsä vahvan yhteisen pohjan ongelmien ratkaisemiseksi. Tavoite on vastata näihin kysymyksiin tuoreeltaan. Tutkimme laaja-alaisesti turvallisuushaasteiden kirjoa, joka kohtaa maitamme. Arvioimme olemassa olevien instituutioiden mahdollisuutta vastata näihin haasteisiin. Suosittelemme askelia, joilla koko Atlantilta Uralille ulottuvien valtioiden joukko voidaan muuttaa turvallisuusyhteisöksi. Tavoitteena on oltava valtioiden yhteisö, jolla on yhteinen käsitys turvallisuuttaan uhkaavista tekijöistä. Yhteisön jäsenten on uskottava yhteistyön olevan välttämätöntä uhkien kohtaamiseksi sekä toimittava yhteistyön esteiden voittamiseksi.
Me tiedämme, ettei yhteistyön rakentaminen ole helppoa. Euroatlantisia maitamme uhkaavat monet turvallisuushaasteet. Ne ovat moninaisia ja vaikeita. Määrittelemme ongelmat ja vastaamme niihin. Menneisyyden monet pettymykset, jatkuvat epäluulot sekä väärinymmärrykset ovat raskas painolasti. Asettamalla tavoitteemme liian pieniksi emme kuitenkaan pääse minnekään. Tästä syystä aiomme lähestyä turvallisuuskäsitettä määrittelemällä sen laajasti. Turvallisuusuhkia eivät ole pelkästään perinteiset kansallisen turvallisuuden uhkatekijät vaan myös uudet huolenaiheet kuten energia- ja ympäristöturvallisuus. Työryhmämme avainhaasteena on selvittää miten nämä vanhat ja uudet uhkatekijät suhtautuvat toisiinsa sekä löytää toimintapa näitä uhkatekijöitä vastaan.
Työmme lähtee liikkeelle tämän hetken vaikeista kysymyksistä, joihin ei ole vastauksia. Miten maanosamme olemassa olevien turvallisuusinstituutioiden ulkopuolella olevien maiden turvallisuustilannetta voidaan parantaa? Miten eri maiden, kuten esimerkiksi Venäjän ja Georgian, välillä vallitsevat jännittyneet suhteet voidaan laukaista ja viedä rakentavammalle pohjalle? Mitkä voisivat olla kattavamman eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin osaset? Entä miten Euroopan olemassa olevat instituutiot kuten Nato ja Etyj sekä uudemmat järjestöt kuten Kollektiivinen turvallisuusjärjestö voidaan varustaa tehokkaiksi kohtaamaan uudet haasteet, kuten ydinaseiden leviäminen, resurssikonfliktit, huumausaineiden leviäminen, kilpailevat kaasuputkihankkeet sekä tavanomaisten aseiden rajoituspyrkimyksissä vallitseva unohtuneisuuden tila.
Emme väitä pystyvämme vastaamaan kaikkiin näihin kysymyksiin, joten olemme sitäkin halukkaampia tekemään yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa, jotka aikovat toimia tämän valtavan agendan eri osa-alueilla. Emme myöskään lähde sellaisesta olettamuksesta, että Euroopan turvallisuusympäristön parantaminen voisi tai tulisi tarkoittaa olemassa olevien instituutioiden kuten Euroopan unionin ja Naton rajua uudistamista. Olemme kuitenkin vakuuttuneita siitä, että me kaikki hyödymme, jos löydämme keinoja liittää perinteisen turvallisuusyhteistyön kylkeen energisen yhteisen talousalueen, jonka poikki tavarat ja palvelut, öljy ja kaasu mukaan lukien, valuutta, ihmiset sekä ideat voivat liikkua vapaasti.
Kolumni on julkaistu European Voicessa ja The Moscow Timesissa joulukuussa 2009. Suomentanut Timmy Trümpler, käännetty ja julkaistu Carnegie Endowment säätiön luvalla.
Kirjoittajat toimivat EASI-työryhmän varapuheenjohtajina. Suomesta työryhmään kuuluu Suomen suurlähettiläänä Venäjällä ja Saksassa palvellut René Nyberg. Saadaksesi lisätietoja Euro-Atlanttisesta turvallisuusaloitteesta ole hyvä ja vieraile osoitteessa www.carnegieendowment.org/easi.
Sam Nunn (s. 1938) on yhdysvaltalainen poliitikko. Hän oli senaatin jäsenenä vuosina 1972-1997 ja asepalvelukomitean puheenjohtajana vuosina 1987-1995. Tällä hetkellä hän on ydinaseiden, biologisten ja kemiallisten aseiden uhan poistamiseksi toimivan Nuclear Threat Iniative (NTI) järjestön pääjohtaja. Hän oli Nunn-Lugar –aloitteen takana, jonka avulla tuhottiin yli 5 900 ydinkärkeä. Hän muodostaa William Perryn, Henry Kissingerin ja George Shultzin kanssa niin kutsutun Yhdysvaltain Neljän koplan, joka on vaatinut hallituksia toimimaan ydinaseettoman maailman puolesta. Nunn on myös Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman epävirallinen neuvonantaja.
Wolfgang Ischinger (s. 1946) on saksalainen diplomaatti, joka on palvellut muun muassa maansa Ison-Britannian ja Yhdysvaltain suurlähettiläänä. Hän oli apulaisulkoministeri vuodesta 1998 vuoteen 2001. Hän on ollut mukana Kosovon neuvotteluissa. Ischinger on Münchenin Turvallisuus konferenssin puheenjohtaja.
Igor Ivanov (s. 1945) on venäläinen diplomaatti, joka oli maansa Espanjan suurlähettiläs. Hänestä tuli maansa apulaisulkoministeri vuonna 1994 ja ulkoministerinä hän on oli vuosina 1998-2004. Venäjän turvallisuusneuvoston jäsen hän oli vuosina 2004-2007. Hän on ollut mukana sovittelemassa Iranin ydinkriisiä.