Rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto SaferGlobe Finland
Tiedote 8.8.2011
EUROOPAN ASEVIENTI SAUDI-ARABIAAN VASTATUULESSA
Ulkoministeriö aikoo arvioida Patrian kranaatinheitinkaupan mahdollisen asevientilupahakemuksen kokonaisvaltaisesti
Bahrainin turvallisuusjoukot ampuvat mielenosoittajia Iso-Britannian tarkkuuskivääreillä, Syyrian armeija murskaa mielenosoittajia Italian varustamilla panssarivaunuilla, Gaddafin joukot hyökkäävät ranskalaisilla aseilla. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat aseistaneet Pohjois-Afri
kan ja Lähi-idän diktaattoreita vuosikausia. Nyt kiväärien piiput ovat kääntyneet kohti omia kansalaisia. Saman pelätään voivan tapahtua myös Saudi-Arabiassa.
Suomen valtion omistama aseyhtiö Patria on solminut merkittävän kranaatinheitinkaupan Yhdysvaltain hallituksen asekauppaohjelmaan. SaferGlobe Finlandin suomalaisiin ja yhdysvaltalaisiin asiakirjoihin perustuvien tutkimusten mukaan kranaatinheitinjärjestelmien lopullisena määränpäänä on Saudi-Arabia. Asiasta kertoivat ensimmäisinä KU Viikkolehti (13.5., 20.5.2011) ja A-Studio (25.5.2011).
Tuomioja, Hautala ja Stubb korostavat ihmisoikeuksia
Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ja SaferGlobe Finland kysyivät ulkoministeri Erkki Tuomiojalta, kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautalalta, ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbilta ja puolustusministeri Stefan Wallinilta heidän kantaa siihen, olisivatko he valmiita myöntämään Patrian kranaatinheitinjärjestelmäkaupalle vientiluvan Saudi-Arabiaan. Kysely oli osa yhteiseurooppalaista selvitystä. Puolustusministeri Wallin ei vastannut kyselyyn.
Ministerin yhteisen vastauksen mukaan asiasta tehdään kokonaisvaltainen arvio, jos Patria aikanaan jättää vientilupahakemuksen.
- Kyseisessä tapauksessa on tärkeää tarkastella myös ihmisoikeustilannetta. EU:n puolustustarvikkeiden vientiä koskevan yhteisen kannan mukaisesti asevientilisenssejä ei tule myöntää maihin, joissa aseita saatetaan käyttää sisäisiin sortotoimiin.
Kolmen ministerin mukaan Suomen asevientipolitiikan peruspiirteet on määritelty hallitusohjelmassa. Vientilupapäätös aiotaan perustaa EU: puolustustarvikkeiden vientiä koskevaan yhteiseen kantaan.
SaferGlobe Finlandin asevientitutkija Jarmo Pykälä toteaa, että Suomen hallitusohjelmassa ei ole varsinaisesti määritelty aseviennille mitään poliittisia arvoja tai tavoitteita.
- Siinä todetaan vain kahdella lyhyellä lauseella Suomen työskentelevän YK:n kansainvälisen asekauppasopimuksen puolesta ja korostavan EU:n aseviennin yhteistä kantaa.
Hänen mielestään EU:n yhteinen kanta ei tarjoa poliittista linjaa tai selkeitä ohjeita milloin ihmisoikeustilanne on niin heikko, että sen perusteella asevienti pitäisi kieltää. Yhteistä kantaa tärkeämpää onkin sen soveltaminen ja maiden viennistä muodostuva käytäntö.
- Kaikki EU-maat vetoavat muiden maiden linjaan eli käytäntöön ja käyttävät sitä perusteluna omalle aseviennilleen. Vasta jos joku jäsenmaa soveltaa ihmisoikeuskriteeriä ja kieltää aseviennin joutuvat myös muut ottamaan sen huomioon.
Hänen mukaansa EU:n yhteisestä kannasta on tullut perustelu itselleen.
- Suomi ja muut jäsenmaat vetoavat yhteiseen kantaan ikään kuin ne eivät voisi mitenkään vaikuttaa itse tekemäänsä sopimukseen.
Pykälä pitää ongelmallisena, että valtion omistaman yrityksen asekaupalle asetataan poliittisia linjoja vasta vientilupahakemuksen yhteydessä.
- Patria solmi kyseisen asekaupan syksyllä 2010. Se aloitti kaupan valmistelut jo vuonna 2008. Ensin se solmii kaupan vieraan hallituksen kanssa, joka aikoo vielä myydä ne kolmanteen maahan. Siitä ollaan kiinnostuneita vasta siinä vaiheessa, kun se hakee kaupalle vientilupaa.
Suomi jatkaa asekauppaa normaaliin tapaan
KATU ja SaferGlobe Finland selvittivät myös Suomen toteutunutta asevientipolitiikkaa. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän väkivaltaisuuksien puhjettua vientilupaviranomaisena toimiva puolustusministeriö kehotti suomalaista sotatarviketeollisuutta pidättäytymään uusien vientilupien hakemisesta perustuen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen harkintaan. Ministeriö poisti kehotuksen huhtikuussa ja aseviennissä palattiin normaaliin käytäntöön.
Suomessa ei ole nähty tarpeelliseksi arvioida uudestaan ja mahdollisesti peruuttaa ennen kansannousuja myönnettyjä vientilupia. Niiden joukossa on esimerkiksi 205 tarkkuuskiväärin kauppa Bahrainin turvallisuusjoukoille, ruutituotantolinjan myynti Egyptiin sekä kymmenien tuhansien joukkojenhallintaan soveltuvien kaasunaamarien vienti Saudi-Arabian turvallisuusjoukoille. Iso-Britannian viranomaiset epäilevät Bahrainin turvallisuusjoukkojen surmanneen mielenosoittajia sen myymillä tarkkuuskivääreillä.
Asevienti diktatuureihin vaaditaan kiellettäväksi
Norjassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Iso-Britanniassa ja Alankomaissa kansalaisjärjestöt ovat kampanjoineet asekaupan kieltämiseksi diktatuureihin ja erityisesti Saudi-Arabiaan. Kolme suomalaista rauhanjärjestöä esitti samanlaisen vetoomuksen Egyptin kansannousun alettua helmikuussa. Kesäkuussa Helsingissä koolla olleet eurooppalaiset asevientiin keskittyneet rauhanjärjestöt olivat huolissaan Suomen asekaupasta diktatuurien kanssa.
- On ongelmallista, että diktatuureihin viedään aseita ja muita puolustustarvikkeita, joita diktaattorit voivat käyttää omia kansalaisiaan vastaan. Tällaisen toiminnan mahdollistamisen ei tulisi kuulua Suomen tyyppisen oikeusvaltion toimintaperiaatteisiin, totesi Alexander Harang norjalaisesta rauhanjärjestöstä Norges Fredsrådista.
Kriittiset äänet ovat levinneet myös eurooppalaisten parlamenttien käytäville. Alankomaissa parlamentin enemmistö äänesti Saudi-Arabiaan suuntautuvan aseviennin kieltämisen puolesta. Esityksen tehnyt kansanedustaja Arjan El Fassed huomautti sen pitävän muutoinkin olla mahdotonta.
- Pitäisi joka tapauksessa olla mahdotonta toimittaa aseita maahan, jolla on niin huono ansioluettelo ihmisoikeuksien noudattamisessa.
Alankomaissa pelätään hallituksen jatkavan asekauppaa parlamentin kannasta huolimatta.
Saksassa oppositio on vaatinut hallitukselta selvitystä aikeista myydä Saudi-Arabialle noin 200 Leopard-2 panssarivaunua (AFP 8.7.2011) Liittokansleri Angela Merkel kieltäytyi kommentoimasta vedoten turvallisuus- ja ulkopolitiikan salaisuuteen. Oppositio huomautti, että salainen merkin taakse ei voi piiloutua demokraattisessa keskustelussa. Saksa on viimeisen kahden vuosikymmenen ajan kieltäytynyt myymästä Saudi-Arabialle raskasta aseistusta johtuen maan ihmisoikeustilanteesta ja Israelin turvallisuuden takaamisesta.
Iso-Britanniassa puolestaan on noussut kohu maan osallistumisesta Saudi-Arabian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen. He olivat kouluttaneet saudeja muun muassa joukkojenhallinnassa. (Guardian 28.3.2011)
Suomessa hallitusneuvottelun aikaan vasemmistoliiton puheenjohtaja ja nykyinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ei olisi myöntänyt asevientilupia Saudi-Arabiaan (KU Viikkolehti 20.5.2011). Perussuomalaisten Jussi Halla-aho olisi ollut selkeästi valmis kieltämään aseviennin diktatuureihin (KU Viikkolehti 13.5.2011).
- (Maihin) jotka ottavat vastaan kehitysapua, joissa käydään sisällissotaa, jotka sortavat väkivalloin väestöään tai sen osaa, jotka uhkailevat naapureitaan, tai jotka ovat diktatorisesti hallittuja.
Suomen Lähi-idän Instituutin johtaja Ari Kerkkäsen mukaan viimeistään kevään tapahtumat ovat osoittaneet asevienti- ja puolustusyhteistyön Lähi-idän epävakaiden valtioiden kanssa olevan hyvin kyseenalaista (KU Viikkolehti 20.5.2011). Kerkkänen on SaferGlobe Finlandin tieteellisen johtokunnan jäsen.
Saudi-Arabian suhteen Yhdysvaltojen ja EU:n kanssa kiristyneet
Euroopan unioni ottaa poliittisen riskin vaatimalla Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtioihin ihmisoikeuksia ja demokratiaa, mutta jättämällä maailman kahdeksanneksi vähiten demokraattisen Saudi-Arabian tämän vaatimuksen ulkopuolelle. Ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoitti (19.6.2011), että Saudi-Arabia on todellinen megahaaste, johon myös EU:n on syytä varautua.
- Kuningaskunta on modernin öljyfeodalismin ja islamismin omituinen yhdistelmä, jonka strateginen asema maailman suurimpana öljyvarojen haltijana on vuosikymmeniä merkinnyt sitä, että sen demokratian puute ja ihmisoikeusrikkomukset eivät koskaan ole olleet laajemman kansainvälisen huomion saatikka toimien kohteena. Aika jolloin tähän täytyy tulla muutos, on jo lähellä ja siihen olisi hyvä jo nyt EU:ssa ja muualla alkaa varautua.
Yhdysvallat on tukenut pitkään Saudi-Arabiaa yksinvaltaisesti hallitsevaa al-Saudien perhettä ja sitoutunut puolustamaan maata sotilaallisesti (Monitor 6.6.2011). Ilmassa leijuva epäsuora kritiikki on heikentänyt maiden välisiä suhteita (LA Times 19.6.2011).
Saudit ovat viimeisten kuukausien aikana keränneet muslimimaita Iranin vastaiseen liittoumaan (WSJ 27.5.2011). Syynä ei niinkään ole Iranin kiistelty ydinohjelma vaan Saudi-Arabian, Jemenin ja Bahrainin hallintojen uhaksi kokema shiiojen liikehdintä. Saudi-Arabia hyökkäsi muutama vuosi sitten Jemeniin ja tänä keväänä se lähetti satoja panssareita kukistamaan naapurivaltio Bahrainin shiiojen mielenosoituksia.
Nyt Saudi-Arabia on säätämässä salaista lakia, joka kieltäisi terrorismilain nojalla kaikki mielenosoitukset. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International pelkää lailla pyrittävän estämään kaikenlainen poliittinen liikehdintä ja ettei se todellisena tarkoituksena ole terroristijahti (BBC 22.7.2011).
Kerkkänen arvelee itsevaltaisesti hallitun Saudi-Arabian olevan mahdollinen seuraava ruutitynnyri (Yle 20.7.2011). Saudi-Arabialla on neljännes maailman öljyvarannoista ja hän muistuttaa siellä tapahtuvan kansannousun johtavan maailmanlaajuiseen vakavaan kriisiin.
- Siellä mahdollisesti syntyvien levottomuuksien uhkakuva on niin pelottava, että siitä ei oikein avoimesti uskalleta edes keskustella.
Julkaistu aiheeseen liittyen aiemmin:
Viranomaiset vaikenevat Patrian kaupasta (23.5.2011)
Patria valmistelee kranaatinheitinkauppaa Saudi-Arabiaan. Tutkiva juttu, SaferGlobe Finland (13.5.2011)
Kuvat: Saudi-Arabian armeijan joukkoja maan itäosissa (SaferGlobe Finlandin kuva-arkisto)