Rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto SaferGlobe Finland
Tiedote 30.11.2011

HALLITUS PÄÄTTÄÄ KRANAATINHEITINTEN MYYNNISTÄ SAUDI-ARABIAAN

"Kyse on poliittisesta päätöksestä", ulkomainen asevientitutkija muistuttaa

Suomen hallitus päättää lähiaikoina myöntääkö se Patrialle luvan viedä 36 raskasta Nemo-kranaatinheitintä Yhdysvaltain hallituksen FMS-asekauppaohjelmassa jollekin kolmannelle valtiolle. SaferGlobe Finland kertoi Tutkiva juttu -sarjassaan toukokuussa kaupan lopullisena määränpäänä olevan Saudi-Arabia. Ensimmäisenä mediana asiasta uutisoi KU Viikkolehti (13.5.2011).

Suomen kranaatinheitinkauppaa arvosteltiin marraskuun puolivälissä julkaistussa Gentin yliopiston EU:n asevientiä arvioineessa raportissa. ”Lessons from MENA” raportin kirjoittaneet Euroopan johtavat aseviennin tutkijat belgialainen An Vranckx, hollantilainen Frank Slijper ja englantilainen Roy Ibister arvelevat Suomen virallisen ulkopolitiikan, kuten demokratian ja naisten aseman edistämisestä sekä rauhanrakentamisesta, unohtuvan kranaatinheitinkaupassa strategis-taloudellisten intressien takia.
- [Kielteinen] vientilupapäätös myös todennäköisesti sulkisi Patrian tien tulevaisuuden yhteistyöltä Pohjois-amerikkamaisten kumppanien kanssa, joka jo vei Patrian paljon pidemmälle Yhdysvaltain hallituksen asekauppaohjelman kautta. Kun suhteet Yhdysvaltoihin ovat Suomelle tärkeitä, on todennäköinen riski, että maan sitoutuminen demokratiaan ja ihmisoikeuksiin uhrataan, raportissa arvioidaan.

Raportti muistutti aseviennin riskeistä Saudi-Arabiaan. Maassa on diktatuuri, heikko ihmisoikeustilanne, kansalaisyhteiskunta kuten ammattiyhdistysliike on kielletty, maan asekauppoihin on liittynyt vakavaa korruptiota ja lisäksi maa on hyökännyt Jemeniin sekä lähettänyt sotilaita voimakeinoin kansannousuaan tukahduttavan Bahrainin avuksi, raportti listaa.

Perinteisesti asevientilupapäätöksiä tehtäessä on katsottu vain tietyn tyyppisten sotavarusteiden olevan riski mahdollisille ihmisoikeusloukkauksille, mutta Arabikevään tapahtumat osoittivat tämän olevan väärä oletus. Raportissa muistutetaan Libyan ja Syyrian käyttäneen nimenomaan raskasta aseistusta kansannousujen tukahduttamiseen. Muammar Gaddafin joukot esimerkiksi ampuivat rypälepommeilla Misratan kaupunkia Libyassa. Ihmisoikeusjärjestöjen tutkimuksissa selvisi, että rypälepommit olivat peräisin Espanjasta.

Raportti käy läpi laajasti EU:n puolustustarvikkeiden viennin yhteistä kantaa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan viimeaikaisten tapahtumien valossa. Se kokoaa EU-maista peräisin olevien aseiden käyttöä kansannousujen tukahduttamisessa. Samassa julkaisutilaisuudessa omaa tuoretta raporttiaan esitteli myös Amnesty International. Se nosti näyttävästi esille suomalaisten tarkkuuskiväärien viennin Bahrainiin. Tieto perustui SaferGlobe Finlandin tutkimuksiin. EU itse arvioi yhteisen kannan toteutumista ensi vuoden aikana.

EU:n yhteinen kanta ei korvaa Suomen politiikkaa
Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ja SaferGlobe Finland kysyivät Gentin yliopiston raporttia varten ulkoministeri Erkki Tuomiojalta, kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautalalta, ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbilta ja puolustusministeri Stefan Wallinilta heidän kantaansa siihen, olisivatko he valmiita myöntämään Patrian kranaatinheitinjärjestelmäkaupalle vientiluvan Saudi-Arabiaan. Varsinainen vientilupaviranomainen, puolustusministeri Wallin ei vastannut kyselyyn. Kolmen ministerin yhteisen vastauksen mukaan asiasta tehdään kokonaisvaltainen arvio.
- Kyseisessä tapauksessa on tärkeää tarkastella myös ihmisoikeustilannetta. EU:n puolustustarvikkeiden vientiä koskevan yhteisen kannan mukaisesti asevientilisenssejä ei tule myöntää maihin, joissa aseita saatetaan käyttää sisäisiin sortotoimiin, ministerit vastasivat.

Tutkija An Vranckx pitää yhteistä kantaa vain harkintaprosessina ja itse vientilupaa puhtaasti poliittisena päätöksenä.
- Myönteinen päätös NEMO-kaupalle [...] olisi puhdas poliittinen päätös, vaikka harkintaprosessi näyttäisikin menevän ’kirjan mukaan’. Tilanne olisi siten hieman samanlainen kuin raportissa kuvaamamme belgialaisen FN Herstalin Libya-kauppa. Siinä kaikkia yhteisen kannan harkintakäytäntöjä seurattiin, mutta poliittisessa päätöksenteossa kaikki suositukset varovaisuuteen työnnettiin aivan viime minuuteilla syrjään, Vranckx kertoo sähköpostissa.

Saudi-Arabiaan on monilla EU:n yhteisen kannan kriteereillä mitattuna vaikea perustella vientilupien myöntämistä, mutta siitä huolimatta maahan on annettu EU:ssa vain yksi kielteinen päätös viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samana aikana muihin Persianlahden alueen maihin annettiin yhteensä 30 kielteistä vientilupapäätöstä.

Raportin tekemiseen osallistunut ja sen julkistamistilaisuudessa Brysselissä paikalla ollut SaferGlobe Finlandin asevientitutkija Jarmo Pykälä arvelee kranaatinheitinkaupan olevan Suomen asevientipolitiikan koetinkivi.
- Suomi on ilmoittanut olevansa sitoutunut yhteiseen kantaan ja jos tälle kaupalle myönnetään vientilupa niin se kyllä kyseenalaistaa tämän. Siinä tapauksessa mielestäni puolustusministeriön tulisi julkaista yhteisen kannan vientikriteerien arviointi, jotta nähdä noudatettiinko niitä lopullista päätöstä tehtäessä.
Hän muistuttaa, että yhteinen kanta jo itsessään edellyttää kriteerien mukaisen arvioinnin ja poliittis-taloudellisten intressien pitämistä erillään toisistaan. Mikäli kranaatinheitinkauppa toteutuu, tulee yhdestä maailman vähiten demokraattisesta maasta yksi Suomen suurimpia asekauppakumppaneita.

Suomen asevientilupakäytäntö on nurinkurinen
Suomalainen kranaatinheitinkauppa kuuluu Yhdysvaltain vuonna 2006 hyväksymään yli viiden miljardin dollarin Foreign Military Sales -asekauppaan Saudi-Arabian kanssa. Osana tätä General Dynamics Land Systems Canadalle (GDLS-C) solmi noin 2,2 miljardin dollarin panssariajoneuvokaupat marraskuussa 2009.

Suomessa kranaatinheitinkaupan valmistelut alkoivat heinäkuussa 2008, kun puolustusministeriö myönsi Patrialle ensimmäisen vientiluvan esittelyä ja testausta varten Yhdysvaltoihin. Saman vuoden joulukuussa myönnettiin vastaavanlainen vientilupa Saudi-Arabiaan. Patria solmi GDLS-C:n kanssa aiesopimuksen syyskuussa 2010 ja lopullisen kauppasopimuksen muutamaa kuukautta myöhemmin.

Pykälä muistuttaa kaupan toteuttamisen olleen jo pitkällä ennen kuin se tulee hallituksen päätettäväksi.
- Patria solmi lopullisen kauppasopimuksen jo vuosi sitten marraskuussa, kyllä sillä on täytynyt olla siinä vaiheessa tietoa vientiluvasta. Tosiasiallisesti kaupasta on päätetty jo silloin ulkoministeriön antamassa ennakkolausunnossa.

Pykälän mukaan Suomen asevientijärjestelmää tulisi muuttaa niin, että hallitus päättäisi kaupoista ennen kuin niitä aletaan toteuttaa. Näin tapahtuu esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa kongressi hyväksyy aseviennin vuosia ennen kaupan toteutumista.
- Kyllä Suomessakin tällainen toimintatapa vahvistaisi demokratiaa ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan avoimuutta. Se olisi myös yritysten etu, kun ne välttäisivät taloudelliset riskit tietäessään etukäteen mitä pidetään poliittisesti sallittuna ja mitä ei.

Fakta: Mikä yhteinen kanta
EU on pyrkinyt yhtenäistämään jäsenmaiden asevientiä laatimalla puolustustarvikkeiden viennin käytännesäännöt (Code of Conduct) vuonna 1998. Kymmenen vuotta myöhemmin niistä tuli jäsenmaita juridisesti sitovat, kun solmittiin yhteinen kanta (Common position). EU:n lainsäädännössä yhteinen kanta on heikompi kuin direktiivi tai säädös. Yhtäältä tarkoituksena on ollut lisätä asevalvontaa sekä edistää jäsenmaiden aseteollisuuksien kilpailukykyä yhdenmukaistamalla vientisäädöksiä.

Hiljattain EU sääti puolustustarvikkeiden sisämarkkinadirektiivin, joka vapauttaa sotatarvikkeiden kaupan jäsenvaltioiden alueella. Tarkoituksena on edistää EU:n sotilaallista kykyä luomalla yhteinen sotatarviketeollisuus. Eduskunta on parhaillaan saanut käsiteltäväkseen yhteisen kannan ja sisämarkkinadirektiivin puolustustarvikkeiden vientilain uudistuspaketissa.


Lue raportti: Lessons from MENA – Appraising EU Transfers of Military and Security Equipment to the Middle East and North Africa, A Contribution to the Review of the EU Common Position (2011) An Vranckx, Frank Slijper and Roy Ibister (Eds.), Academia Press Gent, Belgium.

Katso A-Studion juttu (30.11.2011) aiheesta Yle Areenasta, katsottavissa 30.12.2011 asti.

Samasta aiheesta aiemmin julkaistut artikkelit:
Euroopan asevienti Saudi-Arabiaan vastatuulessa (8.8.2011)
Viranomaiset vaikenevat Patrian kaupasta (23.5.2011)
Patria valmistelee kranaatinheitinkauppaa Saudi-Arabiaan. Tutkiva juttu 13.5.2011)

Peace and Security Research Network SaferGlobe Finland
Press Release November 30, 2011

FINNISH GOVERMENT ABOUT TO DECIDE UPON THE EXPORT LICENCES OF MORTAR SYSTEMS TO SAUDI ARABIA

"A Nemo-yes would be a Finnish political decision", reminds researcher An Vranckx from the Ghent University in Belgium.

The Finnish Government will soon decide whether it will grant Patria the license to export 36 Nemo heavy mortar systems to a third-party country in a deal conducted within the US Government's Foreign Military Sales (FMS) programme framework. SaferGlobe Finland reported on the arms deal within its Investigative Reports Series in May. According to SaferGlobe Finland's research, the end-user country of the mortar system will be Saudi Arabia.

The Finnish mortar deal has been brought under critical scrutiny in the Lessons from MENA report, published in November 2011 by the Ghent University in Belgium. The writers of the report, the leading European arms exports researchers, An Vranckx, Frank Slijper and Roy Isbister fear that the official goals of Finnish foreign policy, such as promotion of democracy, gender questions, and peacebuilding, will be neglected due to the strategic and economic interests connected with the mortar deal. According to the report a negative decision on the export license: is also likely to exclude the company from further cooperation with North American partners that brought Patria in on a far larger US Government programme. As relations with the US are important for Finland, the country’s commitment to democracy and human rights is likely at the risk of being sacrificed.

The report also reminds us of the risks included when exporting arms to Saudi Arabia. The country is a dictatorship, has a weak human rights record, civil society organisations such as labour unions are prohibited, and the country's arms trade is allegedly connected with severe corruption. Moreover, Saudi Arabia has attacked Yemenese territory and has sent troops to Bahrain to assist during the violent suppression of the uprising.

Traditionally, only certain types of defence material have been considered a risk regarding human rights, but the experiences of the Arab Spring have proven this assumption wrong. The report reminds us that Libya and Syria have notably used heavy weaponry to suppress the uprisings. Gaddafi's troops bombarded the city of Misrata with cluster munitions. In the investigations conducted by the human rights organisations, it was found out that the cluster munitions originated from Spain.

The report examines the EU Common Position on Arms Export in the light of North African and Middle Eastern events of 2011. It combines data on EU-origin arms used in suppressing the uprisings. Simultaneously, Amnesty International presented a fresh report which brought into focus the export of Finnish sniper rifles to Bahrain. The information is based on research concluded by SaferGlobe Finland. The EU will evaluate the implementation of the Common Position in 2012.

The EU Common Position Does not Replace Finnish Policy
For the Lessons From MENA report, the Finnish Civil Society Conflict Prevention Network (KATU) and SaferGlobe Finland interviewed by email the Finnish Minister for Foreign Affairs, Erkki Tuomioja, the Finnish Minister for International Development, Heidi Hautala, the Finnish Minister for European Affairs and Foreign Trade, Alexander Stubb, and the Finnish Minister of Defence, Stefan Wallin, whether they would be ready to grant an export licence for the Nemo system to Saudi Arabia or not. The Minister of Defence, Stefan Wallin, leader of the ministry responsible for the actual license, did not answer. The three other ministers gave a joint answer, according to which a comprehensive evaluation will be made on the matter.
- In this particular case it is important to take the human rights situation into account. According to the EU Common Position, export licenses should not be granted if the end-user country might use the weapons for internal repression, the ministers answered.

An Vranckx considers the EU Common Position only a process of deliberation and the actual export license a clearly political decision.
- A Nemo-yes [...] would be a Finnish political decision, after a deliberation process that seems to be going quite 'according to the book'. [In case of a Nemo-yes] the situation would be a bit similar to the Belgian go-ahead decision regarding FN Herstal's export license to Libya, a process that is described in detail in BB2. Absolutely all the decision-making mechanisms which the Common Position proscribes, in terms of procedures and deliberations, were followed only to be pushed aside, last minute, by a politial decision to ignore all the recommendations for caution.

From the viewpoint of the EU Common Position, it would be hard to justify an export license to Saudi Arabia. Nevertheless, there has been only one negative decision on arms exports licences from the EU to Saudi Arabia during the last ten years. Within the same time frame, there were thirty disapprovals altogether of arms exports to the Persian Gulf countries.

SaferGlobe Finland's Arms Exports Researcher Jarmo Pykälä considers the mortar deal a touchstone of Finnish arms export policy.
- Finland has announced that it is bound by the Common Position. If a license is granted for this deal, it will put into question Finland's commitment to the Position. Should the license be granted, the Ministry of Defence, in my opinion, should publish an evaluation of the Common Position's criteria so that we may assess whether they were adhered to or not in the decision-making process.

The Finnish Arms Export Licensing Procedure Contains Peculiarities
The Finnish mortar deal belongs to a larger contract conducted within the US Government's Foreign Military Sales Framework. The original contract was approved of in 2006. As a part of it, General Dynamics Land Systems Canada (GDLS-C) closed a deal about delivering armored vehicles, worth of about 2.2 billion dollars, to Saudi Arabia.

In Finland, the preparations for the mortar deal were started in July 2008, when the Finnish Ministry of Defence granted Patria the first export license to the US for demonstration of and testing the equipment. In December 2008, a similar export license to Saudi Arabia was granted. Patria signed a letter of intent with GDLS-C in September 2010, and the final contract of sale a few months later.  

Pykälä reminds us that the implementation of the deal had processed far already when it arrived at the Finnish Government for the export license to be decided upon.
- Patria closed the final deal already in November 2010. They must have had prior information about an export license. In fact, the deal must already have been decided upon in the prior advice issued by the Ministry for Foreign Affairs of Finland, a classified document on the foreign and security policy aspects in relation to the arms deal.

According to Pykälä, the Finnish arms export license procedure should be revised in such a way that the Government decides upon the arms sales contracts before they are  implemented. This happens, for instance, in the US where Congress approves of the exports already years prior to the implementation of the deals.

A procedure like this would strengthen democracy and transparency in foreign and security policy in Finland as well. It would also be beneficial for the defence industry since the companies would avoid financial risks if they had known in advance what would be politically possible and what not.

The EU Common Position
In 1998, the European Union started to build a uniform arms export policy by formulating the Code of Conduct on Arms Exports. The CoC developed into the legally binding mechanism, the EU Common Position, in 2008. In EU legislation, a common position is weaker than a directive or a regulation. The Common Position has the goals of improving both arms control and the competitiveness of EU members' defence industries by unifying the export regulations. Recently, the EU has adopted the Defence and Security Procurement Directive, which liberated the trade of defence materials within the EU. Currently, the Finnish Parliament is discussing about revising the Finnish arms exports legislation in line with the Common Position and the Defence Directive.


Lessons from MENA – Appraising EU Transfers of Military and Security Equipment to the Middle East and North Africa, A Contribution to the Review of the EU Common Position (2011) An Vranckx, Frank Slijper and Roy Ibister (Eds.), Academia Press Gent, Belgium. 

Previous reports on the same topic (in English):
Finnish Arms Company Sells Mortar System to Saudi Arabia (13/05/2011)